Vaikka suuri osa ajattelee, että jouluna on tärkeintä kaunis ajatus ja läsnäolo, silti kaupasta tulee hankittua paketteja luvaton määrä.

Vaikka jo Martat aikanaan opetti, että keittiön kaapit kannattaa siivota vain, jos viettää joulun siellä, tulee ne ennen joulua siivottua.

Vaikka jouluun kuuluu rauhoittuminen ja pysähtyminen, moni stressaa sitä enemmän kuin muuta lomaa.

Näin joulun alla jäin pohtimaan, mitä tämä oikein on ja mistä se kertoo.

Tuleeko jouluna nähdä kaikki sukulaiset ja läheiset vai voiko joulun viettää vaikka ystävien kanssa? Saako jouluna siivota koko huushollin, kun ei koko vuoteen ole ehtinyt? Tarvitseeko jouluna viettää lomaa, jos ei esim. ole nk. Jouluihminen?

Yhtä lailla, kun voisi kysyä, että mitkä asiat ovat itse kullekin tärkeitä? Jos paketin antaminen toiselle tuo hyvän mielen, miksi sitä ei voisi tehdä? Tai jos haluaa, että joulupöytään on itse tehnyt kaiken, koska se tuo perinteikkään lapsuuden joulun tunnelman, mikä estää tekemästä?

Kuka määrittää, millainen on itse kullekin sopiva tapa viettää joulua?

Käsitykset ja oletukset syntyvät kokemuksista. Kokemukset ovat aina suhteessa kontekstiin ja kulttuuriin, jossa elää. Lienee luonnollista, että ne vaikuttavat myös siihen, miten esimerkiksi jouluun suhtaudutaan. Mieleen voi tunkeutua ajatuksia, mitä onnistunut joulu on ja mitä se ei missään tapauksessa ole. Voi vaatia paljon itse kultakin määrittää tämän kaiken keskellä itse se, mitä haluaa ja tarvitsee jouluun.

Ehkä oleellisempaa on se, että on itse tyytyväinen. Onni tulee yleensä tyytyväisyydestä. Tyytyväisyys siitä, että on riittävällä tasolla saanut toteutettua sen, mitä on ajatellut ja odottanut itseltään. Oleellista onkin varmaan rakentaa itsensä näköinen joulu. Meistä kunkin.