Terapiaa vai itsehoitoa?

Luin mielenkiintoisen uutisen Helsingin sanomista (6.11.2019) uusista psykoterapiaan liittyvistä älypuhelin sovelluksista. Kun avuntarvitsijoita on paljon, erilaisia helppoja ja nopeita sovelluksia tarvitaan.

Jäin miettimään asiaa tarkemmin. Onko siis niin, että psykoterapian sijaan voisi suositella itsehoito apua esimerkiksi jonkun appsin avulla? Toisin sanoen ihminen poimii kännykästään sovelluksen ja sen avulla saa apua sen hetken ongelmiinsa?

Itse en usko, että kasvotusten tapahtuvaa hoitoprosessia voi korvata täysin kuvitellun ihmisen, pelkän tekstin, äänen tai kuvan avulla. Psykoterapiaprosessissa, oli suuntaus mikä tahansa, osa korjaavaa prosessia on terapiasuhde itsessään.

Kun on joku, joka osaa sanoittaa kokemukset, auttaa ymmärtämään itseä paremmin ja osoittaa hyväksynnän sekä myötätunnon hankalaksi ja hävettäviksi koetuissa kokemuksissa, on osa terapiasuhteen luonnetta. Sitä on vaikea korvata koneella.

Toisaalta uskon siihen, että erilaisilla sovelluksilla on paikkansa. Esimerkiksi erilaiset neuvot ja ohjeet ja kyselyt sekä rauhoittumiskeinojen opettelu ja harjoittaminen voi tapahtua täysin omatoimisesti jonkin sovelluksen avulla. On helpottavaa tietää, että apu on pienen klikkauksen takana. Pieni muistutus itselle siitä, mikä on tärkeää ja oleellista itselle, että voi kyseisessä hetkessä paremmin. Tällaisia mahdollisuuksia hyödynnetään jo nyt ja niitä on hyvä kehittää lisää.

Vaikka psykoterapiaa ei voi korvata täysin itsehoidolla, sen merkitystä ei tule väheksyä. On hienoa, että omaehtoista, itselle sopivan näköistä ja itsestä lähtevää itsehoitomahdollisuutta tarjotaan. Yhtä lailla kun on tärkeää ja upeaa, että Suomessa ne, jotka eivät kykene tai hyödy itsehoitoavusta, saavat sitä koulutuetuilta ja Valviran valvomilta psykoterapeuteilta.