Siivosin tietokoneelta vanhoja tekstejä ja löysin kirjoittamiani ”mietelauseita”. Osin huvittuneena, ehkä vähän nolonakin niiden imelästä sävystä ja osin yllättyneenä yksittäisten sanojen viisaudesta jäin pohtimaan sanoja ja niiden merkityksiä.
Jotkut ihmiset ovat todella taitavia rakentamaan sanoista osuvia ilmauksia ja viisauksia, joita lukee ja kuuntelee mielellään. He osaavat kiteyttää muutamalla sanavalinnalla oleellisen. Sanojen osuvuus ja merkitys voi olla pienestä kiinni. Joskus sanat toistuvat ja jatkavat merkityksettöminä kulkuaan kuuroille korville ja sokeille silmille. Joskus taas huomaa niihin kätkeytyviä syviäkin sanallisia merkityksiä. Jopa sanattomia rivien välissä.
Tietokoneelta löytyvät ”mietelauseet” ovat tästä osin ihan hyvä esimerkki. Imelä ja sanat ei kosketa, koska sävy on ohjaava:
”Tänään on päivä, jolloin voit pyrkiä saavuttamaan itsellesi tärkeitä asioita. Asioita, joilla on sinulle itsessään arvoa: läheisten kanssa oleminen, onnellisuus, ystävällisyys. Salli se itsellesi tänään.”
Koskettava ja kätkee sisään jotain enemmän:
”Ilon hetket voivat olla suuria tai pieniä, joskus tuskin näkyviä - kunhan vain antaa sille tilaa tulla nähdyksi.”
Sanattomat rivien välissä:
”Antaa itsensä levätä luottamuksessa. Aloittaa puhtaalta pöydältä. Itseensä armollisesti suhtautuen, toisia myötätunnolla katsoen”
Millaisia sanoja käyttää, sellaista kulttuuria viljelee. Se, mitä viljelee, sitä sitten saa puida.