Aurinkoiset ja lämpimät ilmat jatkuvat, mutta suurin osa palaa töihin elokuun vaihteessa. Lehdissä kirjoitetaan vinkkejä siitä, miten töihin paluu onnistuu parhaiten. Ohjeissa korostetaan aina jollain tavalla a) rytmin muuttamista, b) työtehtävien valikoimista, c)aikataulun rustaamista, d) omaan itseen suhtautumista ja e) tulevaisuuden suunnittelua.
Toisin sanoen, herää pikku hiljaa aikaisemmin ja mene nukkumaan aiemmin. Tee helpohkot työt ensin, varaa ensimmäisille päiville aikaa orientoitua töihin ja ole itsellesi armollinen. Pisteeksi iin päälle, ala suunnitella jo seuraavaa lomaa. Sanamuodot ja konkreettiset esimerkit voivat vaihdella, mutta teemat säilyvät. Mihin tarvitsemme näitä vinkkejä ja ohjeita?
Myönnän, että on mukavaa lukea ihmisten kokemuksista ja asiantuntijoiden vinkkejä, kuinka päihitän milloin minkäkin elämän haasteen. Ja toisaalta, monet vinkit ovat oikeasti käyttökelpoisia ja tarpeellisia. On varsin haasteellista aloittaa työt, jos ei osaa olla järjestelmällinen tai ei kykene pilkkomaan työtehtäviä pienempiin osiin.
Toisaalta voisin kuvitella, että on monia, jotka siirtyvät suoraan lomatunnelmista työtunnelmiin, ilman minkäänlaista ”siirtymäriittiä”. Työt alkavat siitä, mihin ne viimeksi jäivät. Loman muistoista kerrotaan keskeisimmät asiat samalla tavalla kuin viikonlopun muistotkin ei-loma aikoina. Nämä ihmiset onnistuvat olemaan siellä, missä ovat: lomalla loma-aikana – ja töissä työaikana ilman erillisiä siirtymiä ja orientoitumisia.
Siirtymäriitit ovat toki myös tärkeitä. Kun tullaan paikalle, tervehditään ja kun lähdetään, sanotaan näkemiin. Tai kokouksissa puhutaan aluksi yleiset kuulumiset ennen itse asiaan menoa. Ne ikään kuin auttavat orientoitumaan ja siirtävät meidät uuteen tilaan ja tilanteeseen. Sen lisäksi, että ne luovat yhteyden toisiin ihmisiin.
Jos siirtymä lomalta kaikkine orientoitumisineen kestää päivän yhdeltä ihmiseltä, se on jo viikko seitsemältä ihmiseltä. Ja jos se koskee kaikkia lomia, siirtymäpäiviä tulee paljon enemmän. Tämä on aikamoinen määrä menetettyjä työpäiviä. Ja kääntäen, jos ihminen alkaa lomalla jo orientoitua töihin, se on aika monta menetettyä lomapäivää/vuosi. Aivan samalla tavalla kuin ne ihmiset, jotka sunnuntai iltaisin jo avaavat työkoneen, helpottaakseen maanantai työpäiväänsä, lyhentävät vapaa-aikaansa.
Toisaalta ihmiset, jotka tarvitsevat siirtymäriittinsä, ottavat varmaan sen molemmista päistä. Eli lomille lähtiessä, he suunnittelevat lomaa myös työaikana – ja lomille tultaessa he miettivät työasioita jo lomalla. Työnantajan näkökulmasta varmaan hankalimpia ovat ne ihmiset, jotka orientoituvat lomalle lähtöön ja töihin paluuseen monta työpäivää.
Lomailu on mukavaa. Kun pitää omasta työstä, myös työssä on mukavaa. On hienoa, kun elämässä on rytmi, johon loma tuo vaihtelua. On mahtavaa, kun on asioita, joita odottaa. On upeaa, kun on tehtäviä, joihin voi uppoutua. Lomalta töihin meno voi olla siis yhtä helppoa ja mukavaa kuin töistä lomalle lähtö.
Antoisaa elokuuta!