Miten syömisestäkin on tehty niin vaikeaa?

Hesarissa oli juttu kehonrakentajista ja heidän uusimmasta villityksestä: pitää saada äidinmaitoa, koska se on parasta ravintoa kyseisessä lajissa (12.6.2014, HS, A18).Jäin miettimään ihmisen suhdetta ruokaan ylipäätään. Miten tästä perusasiasta on tehty niin vaikeaa?

Toki tuottajien puolesta ymmärrän asian:  ihmiset  haluavat vaihtelua, siksi tuotteissa muutetaan ravintoainekoostumuksia eli rasvan, hiilihydraattien ja proteiinien määrää. Mutta että tavalliset ihmiset, kuntoilijat ja ennen kaikkea urheilijat voivat hurahtaa jos minkäkinlaisiin ismeihin.  Yksittäinen tutkimustulos voi muuttaa ruokailutottumukset, ilman että kyseiseen tutkimukseen osaisi suhtautua kriittisesti. Jos aineisto on 30, sen voidaan katsoa olevan tilastollisesti pätevää tutkimusta, vaikka jo järkikin sanoo, että miljoonien joukossa se on varsin pieni otos. Lisäksi todellisuudessa useimmissa tutkimuksissa otos on paljon pienempi.

Me tilaamme superfoodia toiselta puolelta maapalloa, vaikka metsä ja pellot Suomessa ovat pullollaan terveellistä ravintoa. Etelä Euroopassa syödään paljon vehnää, koska sitä viljellään siellä paljon. Aasiassa syödään paljon riisiä, koska se on lähiruokaa. Joskus tuntuu, että Suomessa syödään sitä, mitä osataan mainostaa parhaiten.

Tiedän, että karrikoin paljon. On monia, jotka osaavat suhtautua ruokailuun ilman suurempaa hötkyilyä. Oma oppini ravinnosta perustuu aikanaan käytyyn yliopisto opiskeluun, terve urheilija koulutukseen ja valmentajille tarjottuun ravintoalan asiantuntijoiden koulutukseen: niissä on tullut kuva, että ruokailuun voi suhtautua rennosti, se ei ole rakettitiedettä ja toisaalta on erittäin tärkeää saada ravintoa: täysjyväviljaa (esim. ruisleipää), proteiinia (esim. maitotuotteita, palkokasveja ja lihaa) ja rasvaa (esim. kalaa ja rypsiöljyä).

Voisiko sitä koittaa rauhoittua kaiken ruokahössötyksen keskellä – ja jos ei muuta, niin olisiko näistä seitsemästä asiasta apua:

1.       Yksi herkku riittää – esim. yksi kakkupala tai pidä vain yksi herkkupäivä viikossa

2.       Kaksi pääateriaa päivässä – lounas ja päivällinen

3.       Kolmesta eri ravinto- aine ryhmästä: proteiinia, hiilihydraattia ja rasvaa

4.       Neljän tunnin välein – koita syödä vähintään neljän tunnin välein

5.       Viittä eri väriä

6.       Kuusi kourallista kasviksia ja hedelmiä

7.       Seitsemänä päivänä viikossa

Leppoisaa ja erittäin Herkullista kesää kaikille!