Olympialaisten yhteydessä asiantuntijat ja asiaa tuntemattomat kommentoivat ja sanovat omat käsityksensä, miksi urheilussa joko pärjätään tai ei pärjätä. Toimittajat myös luonnollisesti kysyvät esimerkiksi urheilupsykologian asiantuntijoilta, mitkä tekijät tai syyt ovat menestymisen tai menestymättömyyden taustalla.
Se, että asiantuntija kertoo näkemyksensä, voi parhaimmillaan lisätä ihmisten ymmärrystä asioiden monimutkaisuudesta ja monipuolisuudesta. Varsinkin psykologiset ilmiöt, ihmisen käyttäytymisen ja mielen toimintojen yllätyksellisyys herättää kysymyksiä, joihin ihmiset toivovat vastauksia. Näitä kommentteja toivotaan ja niitä annetaan. Joskus myös vastuuttomasti.
Epäonnistumiset ja menestymättömyys herättävät lähestulkoon aina kysymykset, miksi? Mistä tämä kertoo? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Tällaiseen vastauksen antaminen luo kuvan besserwisseristä, joka tietää asian paremmin kuin asianomaiset itse.
Kun asiaa lähestyy asianomaisten näkökulmasta, voi kuvitella, miten loukkaavaa, ikävää ja jopa raivostuttavaa se on. Sehän on karrikoiden sama, kun jonkun työntekijän yksittäistä virhettä tai jonkun koululaisen rumaa kielenkäyttöä kommentoitaisiin asiantuntijoiden voimin ja pohdittaisiin, miten kotiolot, johtaminen, kasvatus, opetus ja kaverisuhteet vaikuttavat siihen, miten tällaiseen tilanteeseen on päästy.
Ikävän asiasta tekee myös se, että harvoin ulkopuoliset oikeasti tietävät, mitä on tapahtunut ja mistä on kyse. Asianomaiset eivät taas halua, saa tai pysty kertomaan asioiden todellista laitaa. Harva on sellainen ihminen, joka haluaa omia syviä tuntojaan jakaa avoimesti julkisuudessa. Varsinkin, jos ne liittyvät itselle vaikeisiin asioihin tai lähtökohtaisesti herättävät häpeää, huonommuutta tai syyllisyyttä.
Toki mietin myös sitä, minkälaista ”besserwisseriläisyyttä” tämäkin blogi on. Tiedän, että seuraavan kerran kun mediasta otetaan minuun urheilupsykologian asiantuntijana yhteyttä, annan kommentin. Toki puhuen aina yleisellä tasolla, en yksittäisestä tilanteesta tai urheilijasta. Besserwisser en haluaisi olla, mutta helpostihan sellaisena valitettavasti näyttäytyy.