Urheilijan väsymys - kenen tehtävä on puuttua?

Helsingin Sanomissa uutisoitiin (10.5.2016) Venla Harjun blogitekstiä omasta loppuun palamisesta: ”Kuinka polttaa itsensä loppuun urheilemalla – ja selvitä siitä”. On tärkeää, että urheilija itse uskaltaa tuoda julki, mitä itselle on tapahtunut. Valitettavasti tällaisia väsyneiden ja uupuneiden urheilijoiden tarinoita meillä on enemmänkin Suomessa, vaikka ne eivät julkisuudessa näykkään.

Jäin miettimään asiaa laajemmin urheilussa. Kuinka moni urheilija on ylikuormittunut johtuen kovista ristipaineista urheilun ja muun elämän yhteensovittamisessa? Kuinka moni urheilija on uupunut mielestä kumpuavan taakkansa alla? Kuinka moni urheilija on väsynyt liialliseen harjoituksissa olemiseen ja elämän katsomiseen vain urheilun kautta? Entä kenen tehtävä on puuttua tähän?

Nykyaikana hektisyys on läsnä jatkuvasti. Pysähtyminen, tasapaino ja mielen tyyneys alkavat olla harvinaista herkkua. Mieli vaikuttaa kehoon. Sen voima on niin suuri, että se voi haitata tasapainoisesti suunniteltuakin harjoitusohjelmaa niin paljon, että ihminen uupuu alla.

Aina voi sanoa, että kukin on itse polkunsa valinnut. Jokainen valitsee itse, mitä tekee ja milloin tekee. Kukaan meistä ei kuitenkaan elä tyhjiössä, vaan yhteisössä, jonka vallitsevat käsitykset ja uskomukset vaikuttavat meistä kaikkiin. Avun tarvitsija ei aina osaa hakea apua, vaikka sitä tarvitsisi. Hiljaiset merkit ovat usein nähtävissä jo paljon ennen kuin terveys romahtaa. Näitä hiljaisia merkkejä voivat nähdä läheisten lisäksi lajivalmentaja ja psyykkinen valmentaja. Harjoitus ei kulje samalla tavalla, äänensävy on erilainen, puheen rytmi on muuttunut tai kriittisen puheen määrä valmennuksessa on noussut, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Kulttuurin luominen, jossa henkiseen kuntoon ja jaksamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, on äärimmäisen tärkeää urheilussa. Mielen hyvinvointia ei voi sivuuttaa, kun tavoitteena on terve urheilija, tehokas tekeminen ja tulosten saavuttaminen.

Alan ammattilaisia on onneksi alettu hyödyntää Suomalaisessa urheilussa. Olemme ehkä kuitenkin tässä vielä askeleen jäljessä muita, joten kirittävää on.