Siivosin työhuoneessa kirjahyllyjä ja huomasin Denis Waitleyn kirjoittaman kirjan voittamisen psykologiasta (The psychology of winning, 1979). Siinä on lueteltu 10 eri ominaisuutta, jotka todellisella voittajalla on. Monet ovat urheilupsykologian puolelta tuttuja ominaisuuksia esim. itsetietoisuus, itsekontrolli, motivaatio, odotukset ja itsekuri.
Kirjassa on paljon tärkeää ja hyvää asiaa. Mikäli haluaa olla voittaja itselle tärkeässä asiassa, kannattaa ajatteluun kiinnittää huomiota ja tehdä asioita tähän suuntaan. On helpompi saavuttaa päämäärä, mikäli suhtautuu siihen myönteisesti ja uskoo, että se on mahdollista. Lähestulkoon aina tuloksen tekeminen edellyttää kovaa työntekoa.
Voittamisen psykologiasta kirjoitetaan paljon. Esimerkiksi urheilijan polkuja on analysoitu ja tehty laajojakin tutkimuksia, mitkä tekijät johtavat huipulle. On tärkeää tutkia ja tietää, minkälaisia polkuja pitkin asioita saavutetaan. Kun tietää, mistä on tullut, on helpompi suunnata eteenpäin haluamaansa suuntaan.
Aina menneisyyden polut eivät suoraviivaisesti ohjaa tässä päivässä kohti tulevaa. Se, mikä toimi 1990-luvulla, ei välttämättä toimi tänään. 1970-luvun olosuhteet eivät ole enää arkea tällä vuosituhannella ja -kymmenellä.
Tarinat voittamisen psykologiasta ovat miellyttävää luettavaa, ne inspiroivat ja jäävät mieleen. Tosin tarinoissa on puute: yksityiskohtien poisjättäminen. Kun jotain halutaan muuttaa, usein yksityiskohdat ovat ratkaisevia. Itse uskon, että yleistyksistä on apua raamittamaan, mitkä tekijät auttavat voittamisessa. Jokaisessa voittajassa on kuitenkin kyse myös henkilökohtaisista ja yksityiskohtiin rakentuvista ominaisuuksista, tapahtumista, kohtaamisista ja toimintatavoista. Nämä yksityiskohdat voivat myös muuttua vuodesta tai hetkestä toiseen. Voittaminen ei ole jatkuva olotila, se muuttuu ja voi karata hetkessä. Se edellyttää jatkuvaa päivittämistä.
Ai niin, mitä tapahtui siivoamiselle – se jäi kesken, kun aloin kahlata edellä mainitsemaani kirjaa läpi. Voitin aikaa lukemiselle, mutta hävisin siivouksessa.